4. periaate: Ihmissielun jatkuva olemassaolo
Materialisti hyväksyy elämänkaaren päättyvän kuolemaan, kun taas meidän filosofiamme opettaa ja spiritualistisen mediumismin kautta todistaa toisin. Sielu on ikuinen ja sen olemassaolo maallisen olemassaolon päättyessä jatkaa matkaansa täältä ikuisuuteen. Tai kuten Andrew Jackson Davis henkimaailmaa nimitti, "kesämaahan".
Edistyksellisenä organisaationa SNU:n (The Spiritualist´s National Union) yksi tavoite on filosofiansa, tieteensä ja uskontonsa kautta pyrkiä lisäämään ihmiskunnan tietoa hengen olemassaolosta inkarnaation aikana ja prosessista, jota ihminen kutsuu kuolemaksi.
Uskonnollisesta lähtökohdasta käsin teoria kuoleman jälkeisestä elämästä ei ole uusi, eikä spiritualismi yksin voi väittää, eikä väitäkään, tätä pelkästään omaksi totuudekseen. Joka tapauksessa tärkeintä neljännessä periaatteessa on meedioiden kouluttaminen ihmiskunnan hyväksi hyödyntämällä heidän vastaanottokykyään tälle voimalle. Toinen tavoite on harjoittaa meedioita kanaviksi yhteyteen henkimaailman kanssa.
Toimiessaan tämän periaatteen mukaisesti spiritualistiset meediot tuovat tietoa ihmiskunnalle heidän rakkaidensa henkisielun säilymisestä elossa. Voidaan myös sanoa, että tämä periaate palvelee myös heitä, jotka ovat toisessa maailmassa. Tämä tuo toivon valoa ja parantumista ymmärtäessämme, että kuolema ei ole loppu, vaan toisenlaisen ulottuvuuden toteutumista. Kun tämä omaksutaan niiden parissa, jotka vielä elävät fyysisessä olomuodossa, voidaan vähitellen saada uudenlainen näkökulma omaan elämään. Sanonta "sitä kylvät, mitä niität" kuten Raamatussa on sanottu, viittaa ikuiseen olemassaoloomme. Sen takia he jotka ovat henkimaailmassa, voivat kommunikaation kautta saada rauhan tunteen tietäessään, että viesti on mennyt perille heidän rakkailleen.
Jumala, tai mikä nimi tahansa sinusta tuntuu oikealta, on Korkein Voima, Universaali Valo. Henkinä me olemme osa tuota valoa. Meidän elämänvoimamme on hyvin pieni osanen Jumalaa. Emmekö ole Jumalan kaltaisia yrittäessämme auttaa toinen toisiamme?
Kun jätämme tämän tietoisuuden tason, otamme mukaan kaikki elämän kokemuksemme. Ne ovat muokanneet henkeämme siksi, mitä se nyt on. Niiden ilmentymien, oppiläksyjen ja kokemusten kautta luomme oman ikuisuutemme. Fyysinen kehomme putoaa pois, kun henki vapautetaan. Eetterikeho koetaan hetken aikaa ilmaisukehona. Eetterinen maailma on lähimpänä fyysistä maailmaa, ja sinne henki hakeutuu kuolemassa. Sinne on myös palattava kommunikoitaessa henkimaailman kanssa.
Tämä henkien paikka toimii henkisten lakien mukaan, ja lait ovat erehtymättömiä.
Koska värähtely on hienojakoisempaa kuin fyysisessä maailmassa, siitä seuraa, että hengen molekyylirakenne on erilainen ympäristöstä johtuen. Hengen on myös opittava, että ajatukset ovat eläviä asioita, jos sitä ei vielä maan päällä opittu. Hän ei voi enää piiloutua naamion taakse sanoen jotakin, mutta tarkoittaen kuitenkin muuta. Heidän fyysisen matkansa valo näkyy heidän omassa henkisielussaan. Aikanaan eetterikeho muuttaa värähtelyään hengen edistyessä. Jokainen askel, minkä yksilö ottaa, vie lähemmäksi täydellisyyttä. On mahdotonta määritellä tälle minkäänlaista aikajaksoa. Jokaisella persoonalla on erilaisia prosesseja sopeutua ja kehittyä.
Ehkäpä ymmärtääksemme paremmin tätä teoriaa, meidän täytyy tarkastella, mitä tapahtuu kehollemme, kun olemme maan päällä. Kun vanhenemme, kehomme muuttuu ja meidän täytyy sopeutua monista syistä johtuen. Ehkäpä terveydellisistä syistä, ruokavaliosta johtuvista tai muista. On totta, että jos sallimme, fyysinen kehomme voi sanella olemassaoloamme, miksi teoria olisi yhtään erilainen henkimaailmassa? Tietenkään fyysisen kehon terveyteen tai ruokavalioon liittyvät asiat eivät ole sovellettavissa. Käytin esimerkkiä vain vastaavuutena.
Yhteydenpito henkimaailmaan tapahtuu meedion, välittäjän, kautta, jonka on opittava omassa kehitysprosessissaan henkioppaidensa ja auttajiensa välityksellä, miten olla yhteydessä. Heidän on välttämätöntä hidastaa värähtelyään ja mentävä takaisin eetterimaailmaan kommunikoidakseen. Se ei ole helppoa. Mitä enemmän opiskelet mediumismista, sitä enemmän ymmärrät, kuinka vaikeaa näille henkisieluille on rakentaa yhteys meihin ja on suuri uhraus, että he pyrkivät siihen kärsivällisesti. Meedioiden ja yhteyttä etsivien on ymmärrettävä tämä, jotta he voivat auttaa heitä, jotka ovat toisella puolella tässä prosessissa. Kysymys ei ole tahtomisesta, mitä istunnossa oleva haluaa, tai meedion vaatimuksista heitä kohtaan, joiden kanssa työskentelee. Tämä on todella mielen yhteistyötä ja erittäin monimutkainen menettely, jota me täällä maan päällä emme koskaan oikeastaan tule täysin ymmärtämään. Avoimen mielen tärkeys on kuitenkin lähtökohta tälle kaikelle.
Ihmiset, joiden rakkaat ovat jo siirtyneet henkimaailmaan, kysyvät usein minulta: "Odottavatko he minua?" Tähän kysymykseen ei ole mitään kyllä/ei -vastausta. Tiedän sen 30 vuoden perusteella, mitä olen ollut tekemisissä spiritualismin kanssa, että siellä missä on rakkautta, on jälleennäkeminen. Meidän on myös tarkasteltava yksilön polkua ja sitä, mitä tapahtuu, jos jäljelle jäänyt avioituu uudelleen tai löytää uuden kumppanin. Sama pätee tässä. Meidän on ylitettävä käsityksemme, että tuo persoona kuuluu tälle persoonalle. Tämä ajatus on niin tästä maailmasta, sillä niin fyysisen maailman järjestys toimii. Näin ei ole henkimaailmassa. Todellisuudessa olemme kaikki toisistamme riippuvaisia.
Rakkaudella, josta puhumme, on monia olemassaolon tasoja ja se palvelee monia erilaisia tarkoituksia. Joten täällä ollessamme, meidän täytyy katsoa syvemmälle asenteissamme eikä olla niin itsekeskeisiä asennoitumisessa ihmissuhteisiimme. Tämä on vaikea näkökulma oppia, mutta siitä huolimatta tarpeen ymmärtää.
Meidän on muistettava, että nämä periaatteet annettiin transsimeedio Emma Hardinge Brittenin kautta vuonna 1871. Henkimaailma ei voi koskaan täysin sisällyttää kaikkea, mitä heidän olisi sanottava, näiden "sisääntulojensa" aikana. Tänä päivänä ymmärrämme, että kaikki elämänmuodot ovat henkisesti elollisia, joten eläin-, kasvi- ja kivikunnalla on oma individualistinen elämänvoimansa / ilmaisunsa. Ne on jätetty pois tästä periaatteesta, minun näkemykseni mukaan, siksi että meedio ei ole ymmärtänyt, huomioinut niitä olomuotoja transsitilassa henkimaailman kanssa kommunikoidessaan. Tänä päivänä ymmärtäisimme "kaikkien elämänmuotojen jatkuvan olemassaolon". Kun tulevat sukupolvet kehittyvät tutkimuksissaan, tämä lähtökohta voidaan lisätä.
Ihmiskunta on kokenut 160 vuoden ajan ja jopa ennen vuotta 1848 (Hydesville) kommunikointia henkisielujen kanssa. Luolamies tiedosti tämän esi-isien palvomisena, ja tämä käsite on jalostunut läpi historian. Meidän henkisielumme ovat tuhoutumattomia ja luomakuntamme ikuisia ilmentymiä. Materiaaliset ja eetteriset muodot, Yksilöinä olemme kehittyneet monilla eri tavoilla. Emme asu enää luolissa tai uhraa eläimiä sadon takaamiseksi, emmekä toimi muulla tavoin taikauskoisesti. Jos tapahtuu maanjäristys, tiedämme, että se ei ole henkimaailman yhteydenotto meihin, vaan jotain, mitä tiede meille on opettanut asiasta. On myös totta, että on yhä olemassa (länsimaisen ajattelun mukaan) alkukantaisia heimoja ja kulttuureita, ja että heidän tapansa uskoa liittyy heidän olemassaoloonsa. Lähetystyöntekijät ovat pyrkineet viemään tietoa ja ovatkin monissa tapauksissa tietämyksellään rikastaneet kulttuuria. Meillä on monia kieliä, ja Jumala puhuu meille monin eri tavoin. Yksinkertainen totuus, että elämä on ikuinen ja hengellä on rajaton mahdollisuus kasvuun, ei vain kuolemassa, vaan läpi elämän, on todellisuutta. Jos sinusta tuntuu, että et ole kommunikoinut henkimaailmassa olevan rakkaasi, läheisesi kanssa, mikä todistaisi olemassaolon jatkuvuudesta, kysy itseltäsi, miksi näin on. Muista, että korvat kuulevat, kun ne ovat valmiit kuulemaan, ja ota huomioon aikaisemmat kommenttini henkimaailman näkökulmasta.
Kirjassa The Teachings and Phenoma of Spiritualism* Ernest Thompson kirjoitti: "Se jumalallinen energia, mikä elävöittää hedelmöittyneen munasolun, ei voi koskaan kuolla tai edes nukkua, vaan elää jatkuvassa dynaamisessa yhteydessä luontoon, kartuttaen voimaansa elämän avautuessa, tavoittaen yhä korkeampia värähtelytaajuuksia, ja saavuttaen ikuisesti yhä suuremman henkisen kasvun."
Teksti Spiritualistisen kirkon pappi Matthew Smith
Käännös Leila Anipuro
*Kirjoittajan huomautus: yllämainitun kirjan painos on loppunut.
Suomalaisessa spiritualistisessa liikkeessä tekstissä käsitelty periaate on muotoiltu seuraavasti: Sielu jatkaa elämäänsä fyysisen kehon kuoleman jälkeen. Edellisessä lehdessä käsitelty periaate on meillä neljäs periaate, joka kuuluu: Yhteys henkimaailman kanssa on mahdollista.