7. periaate: Ikuinen kehitys on avoin jokaiselle ihmissielulle
SNU:n (Spiritualists´ National Union) filosofia nojaa seitsemään periaatteeseen, joista olen kirjoittanut lehdessänne. Kaikki periaatteet muistuttavat meitä siitä, että spiritualistisen uskonnon, tieteen ja filosofian ytimessä on luova voima, jota jotkut kutsuvat Jumalaksi ja jotkut muilla nimillä.
Hyvä lukija, kirjoittaessani olen tietoinen, ettet ehkä ole lukenut aiempia artikkeleitani periaatteista, joten mainittakoon ne vielä uudelleen:
- Jumalan Isyys
- Ihmisten veljeys
- Henkien yhteys ja enkelilähettiläät
- Ihmissielun jatkuva olemassaolo
- Henkilökohtainen vastuu
- Hyvitys ja rangaistus seuraavat maan päällä tehtyjä hyviä ja pahoja tekoja
- Ikuinen kehitys on avoin jokaiselle ihmissielulle.
(Periaatteiden suomennos Spiritualistinen filosofia -kirjan mukaan.)
Luova voima ei tuomitse eikä pidä itseään muita ihmisten valitsemia uskonnollisia totuuksia parempana. Tämä ei tarkoita sitä, että Jumala antaa anteeksi minkäänlaista irrationaalista käytöstä, joka aiheuttaa toiselle harmia. Olemme kaikki sieluja - huolimatta ihomme väristä tai siitä, millainen uskonkäsitys meillä on. Jumalan rakkaus on meidän fyysisen rajoittuneen näkemyksemme ulkopuolella. Tuo rakkaus antaa sielulle mahdollisuuden pelastaa itsensä niin tässä elämässä kuin myös henkimaailmassa edellyttäen, että hyväksymme aiheutetut vääryydet ja meillä on rehellinen halu edetä henkisessä kehityksessämme.
Kukaan ei pysty edistymään ennen kuin hyväksyy henkilökohtaisen vastuun, joka on istutettu jokaiseen sieluun. Jos Jumala olisi paikalla vapauttamassa meidät synneistä, niin mikä olisi elämän tarkoitus? Hyväksymällä vastuunsa yksilö on tietoinen ei vain teoissaan vaan myös ajatuksissaan.
Tarkastelkaamme seuraavaa lausetta: "Ikuinen edistyminen ON AVOIN jokaiselle sielulle". Sanat "OLLA AVOIN" viittaa mahdollisuuteen. Se on jokaisen oma valinta - vastakohtana vaatimukselle. Fyysisessä elämässä meitä ohjaa omatunto. Miksi olisi samoin kehon kuollessa ja sielun siirtyessä henkitasolle? Mennyt on mennyttä, eikä kukaan voi tulla uusintavierailulle, miten se sitten tulkitaankaan. Voimme kuitenkin oppia tekemistämme virheistä ja vääristä valinnoista, jos olemme siihen valmiita. Se on kehitystä. Tämä aspekti on avoin kaikille ihmisille. Elämän valinnat ovat aina henkilökohtaisia.
Spiritualismin opetukset ovat hyvin selkeitä. Pelastamme itse itsemme. Kristillinen kirkko opettaa, että Jeesus Kristus lunastaa meidät vapaaksi synneistämme astuessamme henkimaailmaan, mutta se ei ole totta. Mistä sen tiedämme? Syystä, että lukemattomat henkimaailmaan aikojen kuluessa siirtyneet sielut ovat tämän heidän totuutensa meille kertoneet ja vahvistaneet sen paikkansapitävyyden. Siihen miten edistyminen ilmenee, ei voida vastata lyhyesti. Jokainen tilanne on ainutkertainen ja virheen korjaaminen merkitsee edistymistä.
Elämä on, kuten olen maininnut aiemmin, melkein kuin pankki. Kaikki, jotka ovat todella motivoituneet ja levittävät spiritualistista totuutta ystävällisyydellä ja epäitsekkyydellä, saavat kuin korkoa tilille. Tämä avaa tietä ikuiseen etenemiseen. Kuitenkin kaikki, mikä tehdään toista vastaan vahingoittamistarkoituksessa, on kehityksen esteenä. Silloin tili menee punaisella.
Joskus, etenkin alkuvaiheessa, edistymistä voi olla vaikea hyväksyä. On helpompi pysyä tutuissa ja turvallisissa ympyröissä. Olen varma, että omassa elämässäsi olet törmännyt samankaltaisiin kokemuksiin.
Emme voi laittaa aikarajaa millekään henkisen kehityksen aspektille. Fyysisessä maailmassa aika hallitsee olemassaoloa - sen täytyy johtuen maapallon elämän rakenteesta ja luonteesta. Tästä syystä monien on niin vaikea käsittää ajatonta elämänpiiriä. Tämä tuo mieleeni usein esitetyn kysymyksen: "Jos läheisemme henkimaailmassa edistyvät kehityksessään, tulenko tapaamaan heidät, kun itse menen sinne?" Vastaus on yksinkertainen; siellä, missä on rakkautta, ei aika eikä paikka voi olla erottamassa.
Meidän ei pidä ajatella edistymistä siirtymisenä eri tasolle. Kyse on ennen kaikkea mentaalisesta sielun asenteesta sekä olemassaolon syventymisestä. Syvempi ymmärrys ei tee kenestäkään muita ylivertaisempaa vain valaistuneemman. Tuo kokemus voidaan jakaa niiden kanssa, jotka myös haluavat oppia. Silloin koemme, että yksilön edistyminen on toisille kannustin.
Luontoa tarkastellessamme voimme nähdä edistysaskeleita hyvinkin selvästi. Arthur Findlay Collegessa on kuuluisa tulppaanipuu, jonka mitä mahtavin elämänvoima on saanut kasvaa tilalla satoja vuosia. Sen elämä on saanut alkunsa siemenestä, sitten nuori taimi on kehittynyt nykyiseen komeuteensa. Puu on kestänyt myrskyjä ja kaikkea, mitä luonto on sille tarjonnut, ja yhä edelleen sen kauniit kukat ilahduttavat meitä. Ajansaatossa sekä kukat että puu tulevat yhä vain värikkäämmiksi ja suuremmiksi. Niin on myös oman edistymisesi kanssa. Linnut, hyönteiset ja muut eläimet kuuluvat nekin osana edistykseen ja kaikki liittyy kaikkeen. Ne kaikki ovat erillisiä elämänvoimia ja kuitenkin osa elämän universaalia ilmentymää. Puu levittäytyy kuin suuri käsi, oksat sormien tavoin syleillen luonnon voimaa. Kokemukset vuodenajoista - keväästä, kesästä, syksystä ja talvesta - rikastuttavat sen kehitystä, jota ei aina voi nähdä fyysisin silmin. Sama koskee henkistä kehittymistä, sen saa vain kokemalla - ei odottamalla.
Samoin on omankin kehityksesi laita, tarkastele asennettasi ja oman elämäsi kaavaa. Jos jokin tuntuu väärältä, pohdiskele asiaa ja pyri korjaamaan epäharmonia. Muista, ettei tätä aspektia voi ostaa eikä sillä voi käydä kauppaa millään keinoin. Kehitys ansaitaan ainoastaan yritysten ja pyrkimysten kautta.
Älä tuhlaa aikaasi tuomitsemalla toisia; olet oma tuomarisi ja jurysi. Jumala ei ole antanut meille elämäntehtäväksi auttaa muita ymmärtämään kohtaloansa, vaan jokaisen tulee keskittyä omaan kehitykseensä. Kullakin on oma polkunsa kuljettavanaan. Epäitsekkäät teot ja tietoisuus omista ajatuksista ja toimista avaavat portin ikuiseen kehitykseen. Olemme tasa-arvoisia, kaikki elämä on henkeä, ja kehitys on mahdollista jokaiselle, jonka mieli on avoin oppimaan ja joka on rehellinen itseään kohtaan.
Teksti Spiritualistipappi Matthew Smith, Arthur Findlay Collegen kurssijärjestäjä ja opettaja
Kääntäjät Riitta Lehtiniemi ja Virve Nygrén